Karppaus ei ollut koskaan niin yleistä kuin luultiin. 2010-luvulla tuntui, että joka toinen karppasi. Karppauksesta puhuttiin ja siitä tehtiin lukemattomia lehtiartikkeleita. Oli juttuja siitä, miksi karppaus on ihmiselle hyväksi ja oli juttuja siitä, miksi karppaus ei ole terveyden kannalta lähelläkään parasta vaihtoehtoa. Karkeasti yleistäen voidaan sanoa, että karppaajat söivät lihaa ja voita, mutta karttoivat nopeita hiilihydraatteja eli erityisesti jauhoja ja sokeria. Sosiologian dosentti Mikko Jauho määrittelee teoksessa Kiistelty terveys - Miksi terveysaiheet kuumentavat tunteita? (Gaudeamus) karppaamisen tyypillisesti muotidieetiksi. Muotidieetti on sanana monen huulilla. Karppaaminen oli ruokavalio, josta moni tiesi jotain, mutta varsin harva noudatti. Yhden ihmisen tarinat Jauhon mukaan tutkimus on osoittanut, että todellisia karppaajia oli varsin vähän suhteutettuna siihen, kuinka paljon karppaus oli esillä julkisuudessa sekä mediassa että muualla. Karppauskeskustelu kiinnosti kovasti.…